Miten mielen toimintaa voi ymmärtää yhtenä kokonaisuutena eri näkökulmista (raskas)23 huhtikuun, 2026Miten mielen toimintaa voi ymmärtää yhtenä kokonaisuutena eri näkökulmista (raskas) Julkaistu 4.3.2026 Kun ihmisen kokemusta yrittää ymmärtää, on houkuttelevaa valita yksi näkökulma ja pysyä siinä. Psykologinen lähestymistapa tekee ilmiöstä selkeän. Siinä puhutaan ajatuksista, tunteista ja merkityksistä, jotka näyttäytyvät ikään kuin erillisinä kokemuksellisina tiloina. Neurofysiologinen näkökulma taas tuo mukaan konkreettisuuden. Siinä jokainen ajatus, tunne ja kokemus […]
Tekijä: Harri Nystrom - Koulutettu hieroja
Miten mielen toimintaa voi ymmärtää yhtenä kokonaisuutena eri näkökulmista (kevyt)23 huhtikuun, 2026Miten mielen toimintaa voi ymmärtää yhtenä kokonaisuutena eri näkökulmista (kevyt) Julkaistu 4.3.2026 Moni tunnistaa tilanteen, jossa jokin kokemus tuntuu voimakkaalta, mutta sitä on vaikea selittää. Ajatukset, tunteet ja kehon reaktiot tuntuvat tulevan samaan aikaan ja ikään kuin itsestään. Usein näitä yritetään ymmärtää erikseen: mitä ajattelin, mitä tunsin, miksi reagoin näin. Silti kokonaisuus jää helposti epäselväksi. […]
Stressistä puhutaan usein liian kapeasti – ja siksi moni ei tunnista olevansa stressaantunut12 huhtikuun, 2026Stressistä puhutaan usein liian yksinkertaistetusti. Se nähdään uhkaan liittyvänä reaktiona tai jaetaan hyvään ja pahaan stressiin, vaikka kyse on samasta ilmiöstä eri painotuksilla. Tämä voi johtaa siihen, että kuormitus jää tunnistamatta. Artikkeli avaa, miten stressi näyttäytyy arjessa ja miksi sen ymmärtäminen vaatii laajempaa näkökulmaa.
Mitä stressi on ja miten stressi syntyy eri tilanteissa1 huhtikuun, 2026Stressi ei ole yksittäinen reaktio, vaan useiden hermostollisten prosessien kokonaisuus. Se voi käynnistyä uhkatilanteesta, kognitiivisesta kuormituksesta tai kehon sisäisestä epätasapainosta, ja nämä reitit aktivoivat hermostoa eri tavoin. Hermoston tasolla reaktiot alkavat kuitenkin nopeasti yhdistyä. Amygdala, hypotalamus ja autonominen hermosto osallistuvat uhkapohjaiseen reagointiin, kun taas prefrontaalinen aivokuori liittyy enemmän kognitiiviseen kuormitukseen ja toiminnan ohjaukseen. Näiden järjestelmien yhteisvaikutus johtaa siihen, että erilaisista lähtökohdista syntyvät reaktiot alkavat muistuttaa toisiaan. Tämän vuoksi stressi tuntuu kehossa usein samankaltaisena oireiluna riippumatta siitä, mistä se on alun perin lähtöisin. Lihasjännitys, kuormituksen tunne ja autonomisen hermoston aktivoituminen muodostavat yhteisen lopputuloksen. Lisäksi yksilön tapa tulkita tilannetta vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka voimakkaaksi stressireaktio muodostuu. Merkityksenanto ja aiemmat kokemukset voivat voimistaa tai lieventää hermoston reaktiota.
Sidekudoksen ja faskian merkitys lihaskireydessä4 maaliskuun, 2026Sidekudos ja faskia muodostavat lihaksia ympäröivän ja niiden sisäisen tukiverkoston, joka vaikuttaa merkittävästi lihaskireyden tunteeseen. Lihaskireys ei ole vain lihaksen supistustila, vaan siihen liittyy intramuskulaarisen, intermuskulaarisen ja ihonalaisen sidekudoksen rakenteellisia ja nestetasapainon muutoksia. Kuormitus, vähäinen liikevaihtelu ja aineenvaihdunnalliset tekijät voivat jäykistää kudosta. Hieronnalla voidaan tukea liukumista, nestekiertoa ja kudoksen viskoelastisia ominaisuuksia.
Mitä on lihaskireys, mistä se johtuu ja miltä se tuntuu2 lokakuun, 2025Lihaskireys on kehon reaktio erilaiseen kuormitukseen ja palautumisen häiriintymiseen. Se voi ilmetä jäykkyytenä, vetona, liikerajoituksina tai levottomuutena lihaksessa. Kireys voi syntyä monella eri tasolla: itse lihassäikeissä, niiden sisäisissä proteiinirakenteissa (titiini, aktiini ja myosiini) sekä lihaskudosta ympäröivässä sidekudoksessa eli faskiassa. Kun näiden eri tasojen joustavuus tai toiminta häiriintyy, lihas voi jäädä jännitystilaan, jota ei aina saada pois pelkällä venyttelyllä tai levolla.
Miksi olen jännittynyt ja kärsin lihaskireydestä, vaikka en koe olevani stressaantunut?31 elokuun, 2025Lihasjännityksen taustalla voi olla taistele tai pakene tyypin stressireaktio vai positiivinen innostuneisuus. Motorisen hermoston tahaton aktivaatioketju voi käynnistyä yhtä hyvin positiivisen innostuksen tai negatiivisen stressin seurauksena. Molemmissa tapauksissa lopputulos on sama. Lihaksisto jää tahdosta riippumatta jännitystilaan.
Kallon pinnan kipu ja päänsisäinen jännityspäänsärky – miten nämä liittyvät toisiinsa?6 kesäkuun, 2025Moni, jolla on jännityspäänsärkyä, kokee kivun pääasiassa pään sisällä mm. vanteena, paineen tunteena tai sisäisenä jomotuksena. Samalla voi myös esiintyä arkuutta tai kipua pään ulkopuolella, kuten ohimoilla, takaraivossa tai kallonpohjassa. Tämä pinnalla tuntuva kipu liittyy usein nimenomaan pään alueen lihaksiin ja sidekudoksiin. Se saattaa sekoittua päänsäryn kokemukseen eikä siten ole aina selkeästi eroteltavissa kahdeksi eri tuntemukseksi.
Hieronta ja stressi – Miten hieronta vaikuttaa stressiin23 toukokuun, 2025Hieronta vaikuttaa autonomiseen hermostoon, stressireaktioon ja stressin kokemiseen. Hieronnan fysiologiset mitattavat vaikutukset ilmenevät hormonaalisina, verenpaineen ja sykkeen muutoksina. Hierontaan kannattaa aina tulla stressin takia vaikka lihaskipua ei olisikaan?
Lihaskivun eri tyypit ja mistä ne aiheutuvat10 toukokuun, 2025Tämän artikkelin tarkoitus on antaa tietoa lihaskivun eri tyypeistä, jotta voit itse arvioida, mistä kivusta kohdallasi on mahdollisesti kyse. Arvioimalla lihaskivun aiheuttajia, kuten ryhtiä, työasentoa, stressiä ja jännittyneisyyttä, voit paremmin ymmärtää, mistä kiputyypistä on kyse. Ymmärrät myös paremmin, mitä kehossasi eli lihaksissasi tapahtuu, kun tunnet kipua. Tärkeintä on, että osaat paremmin kuvailla hierojalle tilannettasi parhaan mahdollisen hoidon saamiseksi. Ymmärrät myös, miksi ja miten hoito auttaa juuri sinua sillä hetkellä vaivaavaan lihaskipuun.