Julkaistu 4.3.2026
Olet ehkä ollut tilanteessa, jossa jokin uusi asia tuntuu yllättävän tutulta. Esimerkiksi uusi sosiaalinen tilanne voi herättää jännitystä, vaikka mitään selkeää syytä ei ole. Tuntuu kuin keho ja mieli reagoisivat valmiiksi, ennen kuin ehdit edes ajatella asiaa.
Tällaisissa tilanteissa ei ole kyse pelkästä hetkestä, vaan siitä, että aiemmat kokemukset vaikuttavat taustalla. Ne eivät ole muistissa valmiina “tiedostoina”, vaan ne näkyvät siinä, miten helposti tietyt reaktiot käynnistyvät. Hermosto on ikään kuin oppinut, millaiset tilanteet muistuttavat toisiaan, ja reagoi niiden pohjalta.
Moni huomaa, että samanlaiset reaktiot toistuvat eri tilanteissa. Esimerkiksi pieni virhe voi herättää automaattisesti ajatuksen: “tein taas väärin”. Tämä ajatus ei välttämättä synny tietoisesti, vaan se tuntuu tulevan valmiina.
Tällaista toistuvaa tapaa reagoida voidaan kutsua malliksi. Se ei ole yksittäinen ajatus tai tunne, vaan tapa, jolla ajattelu, tunteet ja kehon reaktiot tapahtuvat yhdessä. Malli näkyy siinä, että toisinaan tilanteet johtavat samankaltaiseen kokemukseen, vaikka tilanteet itsessään olisivat erilaisia.
Kun jokin tilanne tapahtuu, siihen liittyy usein monta asiaa yhtä aikaa, kuten kehon tuntemus, ajatus ja tunne. Esimerkiksi sydän alkaa hakkaamaan, mielen täyttää huoli ajatukset ja samalla syntyy tunne, että jokin on pielessä.
Nämä eivät kuitenkaan ole erillisiä tapahtumia, vaan ne muodostuvat yhdessä. Hermoston eri osat aktivoituvat samanaikaisesti ja vaikuttavat toisiinsa. Lopputuloksena syntyy yksi kokonaisuus, joka koetaan yhtenä kokemuksena. Siksi tuntuu siltä, että “tämä on yksi asia”, vaikka taustalla tapahtuu monta asiaa yhtä aikaa.
Jos jokin reaktio toistuu usein, siitä tulee ajan myötä yhä helpompi. Esimerkiksi jännittäminen tietyissä tilanteissa voi alkaa tulla automaattisesti, vaikka alkuperäinen syy ei olisi enää läsnä.
Tämä johtuu siitä, että hermosto oppii toiston kautta. Mitä useammin tietty tapa reagoida aktivoituu, sitä helpommin se käynnistyy uudelleen. Samalla reaktio voi alkaa yleistyä. Eli yhä useammat tilanteet alkavat laukaista saman kokemuksen.
Moni tunnistaa tilanteen, jossa positiivinen asia ei tunnu juuri miltään, mutta pieni negatiivinen asia jää mieleen pitkäksi aikaa. Esimerkiksi onnistuminen voi tuntua “ei miltään”, mutta virhe jää pyörimään mieleen.
Tällöin kyse ei ole vain yksittäisestä ajatuksesta, vaan laajemmasta tavasta reagoida. Hermosto voi olla tottunut suuntautumaan kohti uhkaa tai virheitä. Se näkyy ajattelussa vähättelynä ja kokemuksessa niin, että positiiviset asiat eivät tunnu yhtä merkityksellisiltä.
Vaikka reaktiot voivat tuntua automaattisilta, ne eivät ole pysyviä. Moni on huomannut, että jokin aiemmin vaikea tilanne ei tunnukaan enää samalta kuin ennen.
Muutos tapahtuu vähitellen uusien kokemusten kautta. Kun hermosto saa toistuvasti erilaisia kokemuksia samankaltaisista tilanteista, alkaa muodostua uusia tapoja reagoida. Vanhat reaktiot eivät katoa kokonaan, mutta niiden rinnalle tulee uusia, jotka voivat ajan myötä alkaa ohjata kokemusta enemmän.
Kun ihminen kuvaa kokemustaan, hän puhuu ajatuksista, tunteista ja kehon tuntemuksista. Tämä on psykologinen näkökulma. Samaan aikaan nämä kaikki ovat seurausta hermoston toiminnasta.
Kyse ei kuitenkaan ole kahdesta eri asiasta, vaan samasta ilmiöstä eri tavoilla kuvattuna. Psykologia kertoo, miltä kokemus tuntuu. Neurofysiologia kuvaa, mitä kehossa tapahtuu. Yhdessä ne auttavat ymmärtämään, miksi kokemukset syntyvät ja miksi ne voivat myös muuttua.
Harri Nyström on koulutettu hieroja yrityksessä Herttoniemen Hierontamaja. Erikoisala: stressi, jännityspäänsärky, lihaskipu ja kireys sekä tinnitus. Palvelut: Klassinen hieronta, urheiluhieronta sekä hieronta stressin ja tinnituksen hoidossa.
Valitse joko urheiluhieronta tai ihan vain perinteinen klassinen hieronta.
Tutustu tarkemmin lihskireyden syistä ja stressin vaikutuksesta lihaksiin sekä tarjoamiimme hieronta hoitoihin.
Mitä stressi on ja miten stressi syntyy eri tilanteissa 1 huhtikuun, 2026
Miksi olen jännittynyt ja kärsin lihaskireydestä, vaikka en koe olevani stressaantunut? 31 elokuun, 2025
Hieronta ja stressi – Miten hieronta vaikuttaa stressiin 23 toukokuun, 2025
Hieronta ja stressi – Miten stressi vaikuttaa lihaksistoon? 25 helmikuun, 2025