Julkaistu 4.3.2026
Stressistä puhutaan paljon, mutta usein kahdella tavalla, jotka yksinkertaistavat ilmiötä liikaa. Tämä tekee stressin ymmärtämisestä vaikeampaa kuin sen tarvitsisi olla.
Ensimmäinen on se, että kun puhutaan stressistä, niin sen taustalla oletetaan lähes aina olevan taistele tai pakene -tyyppinen stressireaktio (lue tarkemmin, mitä stressi oikeasti on ja miten se syntyy). Toinen on se, että puhutaan hyvästä ja pahasta stressistä eli eustressistä ja distressistä aivan kuin ne olisivat kaksi täysin eri asiaa.
Stressireaktion fysiologinen perusmekanismi on hermoston ja hormonaalisen toiminnan kannalta sama. Ainoastaan sen painotus, voimakkuus ja kesto vaihtelevat.
Periaatteessa voidaan sanoa, että stressi on aina hyvää, riippumatta siitä, mistä se aiheutuu. Sen tarkoitus on auttaa sinua selviytymään. Stressin haitallisuuteen vaikuttaa sen saama merkitys. Mutta oli merkitys mikä tahansa, niin stressistä tekee aina haitallista sen pitkittyminen ja palautumisen puute.
Yksi keskeinen väärinymmärrys liittyy siihen, mistä stressi oikeastaan lähtee liikkeelle. Stressin lähtötilanteella eli sillä, mikä stressireaktion laukaisee, on vaikutusta erityisesti siihen, minkä merkityksen asia saa.
Merkitys puolestaan määrittää sen, mille aivoalueille stressireaktiota ylläpitävä toiminta painottuu. Tämä on se lähtökohtainen tilanne, jossa voidaan hahmottaa, että onko kyseessä eustressi vai distressi. (tätä on käsitelty tarkemmin tässä artikkelissa)
Perinteisessä taistele tai pakene -tilanteessa toiminta painottuu limbisen järjestelmän mantelitumakkeelle. Mutta se ei ole ainoa tilanne, joka tarkoittaa stressiä.
Jos kyseessä on työkiire tai muu ajatustyö, toiminta painottuu pääsääntöisesti etuaivokuoren alueelle, jossa tapahtuu tietoinen ajattelu ja prosessointi. Jos kyseessä on innostuneisuus, aktivaatio keskittyy palkitsemis- ja vireystilaa sääteleville alueille, kuten nucleus accumbensiin.
Stressi voi siis olla voimakasta ja pitkäkestoista ilman, että siihen liittyy uhkaa tai vaaraa. (tämä liittyy siihen, miten eri stressin muodot syntyvät eri reittejä pitkin)
Toiminnan painottuminen tietyille alueille ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat erillisiä siiloja, joissa prosessit tapahtuvat toisistaan riippumatta. Kyseessä on aina kokonaisvaltainen prosessi, johon kaikki aivoalueet osallistuvat.
Tämäkään ei ole pysyvä tila, vaan painotukset voivat muuttua niin ulkoisten tekijöiden kuin sisäisten tuntemusten ja ajatusten myötä. Tilanne voi siis vaihdella eustressin ja distressin välillä.
Ne eivät kuvaa kahta eri stressireaktiota, vaan sitä, miten sama reaktio koetaan ja tulkitaan.
Se, että stressi nähdään aina taistele tai pakene -tyyppisenä reaktiona, voi olla ongelmallista. Tällöin monet stressiä aiheuttavat tilanteet ja itse stressireaktio voivat jäädä huomaamatta.
Ihminen, joka tunnistaa kehossaan stressin oireita, saattaa keskittyä etsimään niille selkeää uhkaa tai vaaraa. Mutta jos sellaista ei löydy, oireet saatetaan ohittaa, ja kuormittava stressireaktio saa jatkua.
Toisaalta ajattelussa voidaan mennä myös toiseen ääripäähän. Tilannetta aletaan tulkita niin, että kyseessä on jokin häiriö tai sairaus, jossa stressinsäätelyjärjestelmä on rikki. Tällöin stressin syitä saatetaan etsiä vääristä paikoista ja tilannetta lähestytään sairautena, vaikka kyseessä on usein normaali kehon vaste kuormitukseen.
Ongelma ei välttämättä ole itse reaktio, vaan kuormituksen ja palautumisen välinen tasapaino.
Tilanne muistuttaa sitä, että auto käy jatkuvasti kierroksilla, mutta ongelmaa etsitään moottorista, vaikka jalka on yhä kaasulla.
Jos haluat ymmärtää tarkemmin, miten eri stressin muodot syntyvät ja miksi ne johtavat usein samankaltaiseen lopputulokseen kehossa, olen käsitellyt sitä laajemmin tässä artikkelissa.
Harri Nyström on koulutettu hieroja yrityksessä Herttoniemen Hierontamaja. Erikoisala: stressi, jännityspäänsärky, lihaskipu ja kireys sekä tinnitus. Palvelut: Klassinen hieronta, urheiluhieronta sekä hieronta stressin ja tinnituksen hoidossa.
Valitse joko urheiluhieronta tai ihan vain perinteinen klassinen hieronta.
Tutustu tarkemmin lihskireyden syistä ja stressin vaikutuksesta lihaksiin sekä tarjoamiimme hieronta hoitoihin.
Mitä stressi on ja miten stressi syntyy eri tilanteissa 1 huhtikuun, 2026
Miksi olen jännittynyt ja kärsin lihaskireydestä, vaikka en koe olevani stressaantunut? 31 elokuun, 2025
Hieronta ja stressi – Miten hieronta vaikuttaa stressiin 23 toukokuun, 2025
Hieronta ja stressi – Miten stressi vaikuttaa lihaksistoon? 25 helmikuun, 2025